Rahaa ja materialismia
Ξ March 27th, 2010 | → 1 Comments | ∇ Elo, Pohdinnat |
Istun junassa, näppäimieni alla uusi Eee PC -minikannettava. Olen jälleen kerran antanut nörttiydelleni vallan ja hävinnyt antimaterialistisista pyrkimyksistäni huolimatta materialismille. Kyse ei ole niinkään rahan käyttämisestä tai tuhlaamisesta, vaan enemmänkin siitä, onko jokin ostos ylipäätään tarpeellinen, saati välttämätön.
Ihmiset käyttävät rahaa ylipäätään hyvin eri tavoin. Toiset käyttävät rahaa mihin vaan asiaan hyvin holtittomasti, jopa ongelmiin asti, jos vain heistä tuntuu siltä. On toissijaista onko kyse ruoasta, päihteistä, hauskanpidosta, tarvikkeista, lomailusta tai oikeastaan mistä tahansa, nämä ihmiset käyttävät rahaa aivan kuin huomispäivästä ei olisi mitään varmuutta. Huolettomasti.
Vastapainoisesti löytyy ihmisiä, jotka ovat pihejä, saitoja ja kitsaita viimeiseen asti. Mielummin ostetaan Euroshopperia, Rainbow’ta, Xtraa tai muuta kaupan halpismerkkiä kuin käytettäisiin rahaa kilpailevaan, kalliimpaan tuotteeseen. Viis laadusta, hinta ratkaisee, tai toimii ainakin pääasiallisena valintakriteerinä.
Kolmas selkeä ryhmä löytyy niistä, jotka käyttävät tiettyihin asioihin rahaa reilusti ja niihin panostaen, mutta kummaksuvat rahan käyttämistä muihin kohteisiin. He saattavat ostaa vaikkapa ruokaa ja herkkuja hinnasta välittämättä, mutta ostavat mielummin vaatteensa halpahalleista tai alennusmyynneistä. Tai ehkä he käyttävät pilvin pimein kahisevaa dvd-elokuviin ja tietokonepeleihin, mutta pihistelevät murkinapuolella. Ravintolareissut olisivat tällaisille aivan mahdoton vaihtoehto.
Suurin osa taitaa kuitenkin elää näiden “ääriryhmien” välissä. Itse koen käyttäväni rahaa suhteellisen huolettomasti eri kohteisiin, mutta kuitenkin niin, etten elä yli varojeni. Jos alan haluta vaikkapa uutta televisiota, polkupyörää, puhelinta tai mitä vaan moista kapinetta, harvoin jään miettimään ja säästämään rahoja moiseen kuukausitolkulla, vaan pyrin ostamaan sen mahdollisimman pian ja varaamaan siihen kuluvat rahat palkastani tai säästöistäni. Näin myös tämän Eeen kohdalla. Toisaalta, jos edessä on kuukausi, jolloin on enemmän laskuja maksettavana, ei silloin tietystikään voi tehdä suuria hankintoja.
Myönnän, että toisinaan on vaikea ymmärtää ihmisten käsitystä rahankäytöstä. Joillekin vaikkapa kuntoiluun käyttämäni rahat saattavat tuntua tyhmältä tuhlaukselta, mutta samalla käyttävät helposti vastaavan summan viikonlopussa baariin kuin mitä minä kuukaudessa salilla käymiseen. Toisaalta joku jaksoi joskus ihmetellä miten maksan huimat 13 euroa kuukaudessa nettipelaamisesta, kun sitä voi tehdä ilmaiseksikin – tietystikin eri peliä pelaten. Aivan kuin joillekin olisi mahdotonta ymmärtää, ettei kaikkia asioita vain voi korvata hankkimalla niistä vesitettytä halpisversiota.
Rahan käyttäminen on ensisijaisesti asennoitumiskysymys, jonka yläpuolelle nousevat oikeastaan vain taloudelliset realiteetit. Voi olla hankala sijoittaa edes sitä 20 euroa ruokakassiin, jos tulot ovat lasten viikkorahojen luokkaa. Kaikenlainen jeesustelu ja moralisointi sen sijaan on ajanhukkaa, kun eurojen käyttäjiä on yhtä monta erilaista kuin niiden tienaajaakin.