Talvenviha
Ξ February 25th, 2010 | → 0 Comments | ∇ Vuodatus |
Nyt alkaa olla mitta täynnä tätä talvea. Vaikka aihe on arkipäiväisyydessään kaikkea muuta kuin kiinnostava, tunnen suurta poltetta päästellä muutamia ärräpäitä irti tästä niin sanotusta suuresta ilmastonmuutoksesta. Oli sitä tai ei, tämä talvi on käynyt pidemmän päälle ärsyttämään yhä kovenevissa määrin.
Olen läpeensä täynnä liukastelua, auraamattomia pyöräteitä, kylmiä rannikkotuulia, myöhästeleviä VR:n junia ja ihotyypilleni rasittavaa kuivaa talvi-ilmaa. Kaiken lisäksi ihmisetkin näyttävät tympeämmiltä ja vaikuttavat äreämmiltä.
Jos en asioisi junilla enemmän tai vähemmän säännöllisesti ja kulkisi pyörällä töihin ympärivuotisesti, olisin ehkä välinpitämättömämpi vallitsevan sään suhteen. Niin paljon kuin tietynlaisesta liikunnasta pidänkin, en välitä hiihtämisestä. En myöskään innostu luistelusta tai muista talvilajeista. En pidä edes kerrospukeutumisesta, jota tämä ulkoilma käytännössä vaatii. Niin kuitenkin teen, jotten paleltuisi ja lopputuloksena on kylmästä sisään mönkivänä ensin kylmyyttä pakeneva, sitten päästä alaspäin hikoileva duunari.
En myöskään saa suuria visuaalisia kiksejä tai koe romanttista poltetta rinnassani nähdessäni lumisen maiseman. Olen arkisesti sen verran pragmaattinen, että moiset arkipäiväisyydet eivät liikuta. Talvimaisemat ovat mukavia ehkä sen pari viikkoa ja sitten siihenkin turtuu. Lumi oli kivaa hetken, mutta liika on liikaa. Jos jostain voin olla tyytyväinen tässä talvessa, niin siitä, että ainakaan jatkuvaa sulaa-jäätyy-sulaa-jäätyy uudestaan -rumbaa ei ole tarvinnut katsella. Liukkaampaakin siis olisi voinut olla.
Nyt kuitenkin voisin ottaa sitä kevätaurinkoa tänne sen kaikella paisteella ja lumisateet saisivat loppua tältä vuodelta. Talvi, mukavaa, kun tulit, mutta vielä mukavampaa on, kun lähdet.