Mustasukkaisuudesta ja epävarmuudesta
Ξ November 5th, 2009 | → 9 Comments | ∇ Elo, Pohdinnat |
En liene aivan väärässä jos totean, että useimmat ovat olleet ihmissuhteessa, tai edes orastavissa sellaisissa, joissa mustasukkaisuus on tullut esille jossain vaiheessa suhdetta, omalta tai toisen taholta. Osa meistä on toki autuaan kokemattomia näiden tilojen ja tunteiden suhteen, ja sanoisinpa, että hyvä niin. Mustasukkaisuudessa kun ei nähdäkseni ole mitään hyvää puolta. On vain tukku huonoja, ja sitten niitä huonompia.
Mutkat suoriksi
Rajusti yksinkertaistaen mustasukkaisuudessa on kyse vain ja ainoastaan mustasukkaisen ihmisen omasta epävarmuudesta. Tämä voi ilmetä monella tapaa ja yksi yleisimmistä on tietysti luottamuksen puute. Joskus tähän puutteeseen on selvät syynsä, kuten esimerkiksi toisen käytös tai saama huomio, mutta hyvin useasti kyseessä on vain omasta vainoharhasta tai itseluottamuksen puutteesta. Valitettavasti intuitio ja vaistot voivat myös laukaista mustasukkaisen reaktion.
Koska joku lukija tätä jo mielessään kysyisi minulta ennen tekstini loppuun ehtimistä, voin omalta kohdalta vastata kysymykseen ehkä hyvinkin ennalta-arvattavasti. Ei, en ole mustasukkainen persoona, en edes kärjistetysti. Olen kokenut mustasukkaisuutta elämäni aikana niin harvoin, että kerrat voinee laskea yhden käsin sormin, ja silloinkin, kun sitä on ollut, olen useimmiten käsitellyt asiaa oman pääni sisällä.
Tunnepuolen palovammat
Aivan kuten palovammat, voisi jakaa mustasukkaisuuden ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen versioihin. Ensimmäisen asteen mustasukkaisuus on varsin vaaratonta, lähinnä omissa epäilyksissä pyörimistä tai kiusallisen tuntemuksen kanssa kyräilyä. Se ei johda vielä mihinkään, kuin korkeintaan omaan ärtymykseen tai turhautumiseen, ja on myös helposti katoavaa sortimenttia.
Toisen asteen mustasukkaisuus johtaa jo häiritsevään käytökseen, mahdollisesti stalkkaamiseen, riitatilanteisiin, pyrkimykseen kontrolloida toisia tunnetiloilla, pienillä teoilla ja kenties ennaltaehkäisyillä. Tarkoitan tiettyjen tilanteiden välttämistä (esimerkiksi puolison exän tapaamista vaikkapa joissain juhlissa) ja jopa sitä etteivät tietyt ihmiset voi kaveerata keskenään, on kyse sitten puhelinnumeroiden tai facebook-kaveruuksien poistamista ja muuta sellaista. Tämäkin on vielä suhteellisen vaaratonta, mutta voi tietysti aiheuttaa suhteen arpeutumista ynnä muuta sellaista. Mahdollisesti pidemmän päälle johtaa jopa eroon.
Kolmannen asteen mustasukkaisuus on sitä luokkaa, joka käy vaaralliseksi. Se voi johtaa niin henkisiin kuin fyysisiin pahoinpitelyihin, stalkkauksenkin ollessa astetta vakavampaa ja tilanteiden ollessa todella räjähdysherkkiä. Kaikki pahimmat mustasukkaisuustapaukset ovat luonnollisesti niitä pahimpia ja tällaisia ei suhdetilanteissa esiintyä ikinä. Kunpa vain eläisimmekin ihannemaailmassa…
Oravanpyörässä
Se luokitteluista. Mustasukkaisuus on aina epämiellyttävä tila. Sillä ei ole niinkään merkitystä sen suhteen kannalta onko itse mustasukkainen vai onko kenties se toinen sitä. Ero on lähinnä siinä, että ensimmäisessä tapauksessa asialle voi paremmin itse tehdä jotain.
Tärkeimpiä työkaluja mustasukkaisuuden hoitamiselle on tietysti poistaa epävarmuustekijät. Toisen käytös suhteessa voi merkata paljon, etenkin jos kyse on vaikkapa siitä miten paljon toinen flirttailee muille suhteessa ollessaan. Tällaisista asioista voi keskustella ja näin ehkäistä mustasukkaisuustilanteiden syntymistä. Asialle ainakin voi yrittää tehdä jotain, ennen kuin heittää hanskat naulaan.
Toinen tekijä epävarmuudessa on oman itsevarmuutensa kohottaminen. Se, miten sen tekee, onkin kokonaan toinen juttu. Omalle perusluonteelleen harva voi mitään, mutta itsevarmuuden kehittämiseen on lukuisia keinoja. Jopa niin paljon, että niiden ruotiminen ja pohtiminen tässä kirjoituksessa veisi turhaa tilaa ja asian sivuraiteille.
Olennaista on myös miettiä mitkä tilanteet, teot, käytösmallit ynnä muut asiat aiheuttavat mustasukkaisuutta. Onko kyseessä saman sukupuolen edustajan kanssa käytävät keskustelut, exät taakkana, flirttailu vai mikä. Mitä enemmän eri asioiden kanssa pääsee sinuiksi ja mitä enemmän toiseen voi luottaa, sitä vähemmän mustasukkaisuudelle syntyy tilaa kasvaa.
Vastaavasti, jos asialle ei tee mitään ja sen sijaan miettii vain kaikkia mahdollisia uhkakuvia ja skenaarioita päässään erilaisista mustasukkaisuustilanteista – etenkään niitä mitenkään rationalisoimatta – huomaa helposti olevansa oravanpyörässä, jossa oma mustasukkaisuus kasvaa samaan aikaan kuin luottamus toiseen katoaa.
Omakohtaisesti
Koska tuntuisi jokseenkin päättömältä kirjoittaa mustasukkaisuudesta jos sitä en olisi itse kokenut omissa suhteissani, orastavissa tai varsinaisissa, lienee paikallaan ottaa pari esimerkkiä omasta menneestä. Koska en itse yleensä ole se mustasukkaisuutta kokeva, joudun kaivamaan esimerkit sieltä toiselta puolelta.
Eräs mieleen jäävin ja samalla ehkä turhauttavin, surkuhupaisinkin, esimerkki löytyy tapauksesta, joka koki, etten välittänyt hänestä, koska en ollut mustasukkainen. En oikeastaan edes tiennyt mistä tai kenestä minun pitäisi olla mustasukkainen, mutta hänelle tuo asia merkkasi kuitenkin tunteiden puuttumista. Minun logiikallani tuota oli jokseenkin mahdoton ymmärtää, koska en ole mustasukkaista tyyppiä. Loogisesti tuo vielä toimisi, jos jokainen meistä olisi mustasukkainen ja syystä, vaan kun ei ole, on mahdoton ymmärtää miten asian voi noin nähdä. Ilmeisesti itsevarmuuskin voi olla tällaisissa asioissa eräänlainen rasite.
Toinen tapaus sattui minulle erään nuoren naisen kanssa, jota tapailin, mutta jonka kanssa en varsinaisesti ehtinyt seurustella. Minusta ei siis ehtinyt tulla minkäänlaista exää hänelle, emmekä asuneet edes samalla paikkakunnalla, mutta siitä huolimatta hän “joutui” katkaisemaan välinsä minuun vain sen takia, että hänen uuden poikaystävänsä mielestä ei ollut sopivaa olla väleissä, “kavereina”. En sen koommin tunne tapausta, jonka kanssa tämä kyseinen nainen seurustelee, eikä ole minun asianikaan, mutta ratkaisu eittämättä huvitti minua.
Valkoiset sukat
Hyvät mustasukkaiset ihmiset. Jos olette lukeneet tämän tekstin ja ärtyneet tekemistäni johtopäätöksistä, tulkinnoista tai muista jutuista, katsokaapa peiliin ja kysykääpä itseltänne mitä hyötyä teille on mustasukkaisuudesta. Miettikää miten voitte päästä siitä eroon tai ainakin vähentää sitä. Tai vielä parempaa: käykää sama keskustelu partnerinne kanssa. Vaihtoehtoisesti, jos keksitte vilpittömästi hyviä puolia mustasukkaisuudesta, palaute ja kommentointi on aina enemmän kuin tervetullutta.
Teille muille toivotan onnea tulevaisuudessakin mustasukkaisuuden ja mustasukkaisten tapausten kanssa. Sitä ja kärsivällisyyttä tullaan todellakin tarvitsemaan.