Tuska meni, kiire jäi
Ξ July 1st, 2009 | → 5 Comments | ∇ Elo |
Otsikko on tietysti tarkoituksella harhaanjohtava, sillä herran ajankäytön ammattilaisen pitäisi tietysti ensin katsoa peiliin ja kysyä itseltään:”Mikä helvetin kiire?” Kuten hyvin itse tiedän, aika on järjestelykysymys ja kaikki muu on selittelyä ja tekosyitä. Tosiasiassa tarkoitan, näin itseäni toistaen, tietystikin sitä, että aika on mennyt “johonkin muuhun” ja olen osannut tahtomattani käyttää aikani epätehokkaasti, lusmutenkin, mutta myös töitä tehden. Siis juurikin niitä päivätyön ulkopuolisia hommia, kuten festarikirjoituksia, levyarvosteluita ja niin edelleen.
En ole pelannut mitään tietokoneella tai pelikonsolilla viikkoihin, mitä nyt kävin yhtenä iltana Warcraftin maailmoissa juhannuksen jälkeen kääntymässä ja sanomassa verkkotutuilleni tervehdykseni ja vihjaisemassa pelin lopettamisesta. Tarkemmin sanoen ehdin jo perua tuon maksullisen pelitilini ja tarkoitin tuon erään tiimipelimuodon – raidauksen – lopettamista, joka on käytännössä ainoa jonkinlaista aikataulutusta vaativa peliharrastukseni. Ennen kuin joku ehtii ihmetellä miksi se vaatii aikataulutusta, niin sosiaalisen luonteensa vuoksi – kun normaalisti 25 pelaajaa yritetään saada samaan paikkaan muutamaksi tunniksi harjoittamaan yhteistä harrastusta kuin jokin pallopeli konsanaan. Se kuitenkin yksityiskohdista, tai harrastuksen luonteesta.
Tarkemmin ottaen harkitsen tämän viimeiset neljä vuotta viikko toisensa jälkeen aikatauluni enemmän tai vähemmän täyttäneen harrastuksen lopettamista, koska yksinkertaisesti tuntuu siltä, etten enää jaksa aikataulutettua pelaamista. Tuntuu, että rakas peliharrastukseni tuossa muodossa on tullut prioriteeteissä alas ja se on saanut antaa jalansijaa muille puuhasteluille, kuten esimerkiksi salitreenille ja kasvaneelle kirjoitusharrastukselle. Vielä pari vuotta sitten en esimerkiksi blogannut tai vielä vuosi sitten käynyt salilla. Kun harrastusten määrä lisääntyy, mutta tunnit vuorokaudessa ei, on jostain tingittävä – vaikka se tuntuisi pahalta, vastenmieliseltä, ikävältä, kaihoisalta tai miltä vaan. Ja tällä hetkellä pelaaminen ei ole siellä top 3 parasta ajanvietettä -osastolla.
Eräs lisäsyy ajankäytön muuttumiseen on tullut myös arkeen palaamisesta. Tuntuu, että loman jälkeen asioita täytyy pistää ruotuun enemmän kuin ennen lomaa, mikä tosiasiassa kielii vain arkeen sopeutumisesta. On taas muistettava arkiset puuhat, kuten pyykkääminen, ruoanlaitto, kaupassa käyminen, tiskaaminen ja niin edelleen. Asioita, jotka vievät aikaa, halusi sitä tai ei. Ne on kuitenkin tehtävä, piti siitä tai ei.
Vielä yhden lisäsyyn aikavarkauteen löydän elokuvista, joita olen hamstrannut digiboksilleni Viasatin kaapelikanavilta kuluneiden kuukausien aikana. Tajusin, että leffamäärä kasvaa, tai vähintäänkin pysyy samana, vaikka katson niin sanotut “pakolliset” ohjelmat joka viikko. Kesällä tv-sarjat onneksi vähenevät, mutta toisaalta tulee tehtyä muuta “ylimääräistä”, kuten juostua festareilla ja missä lie. Otin projektiksi nyt vihdoin ruveta tyhjentämään hitaasti, mutta varmasti boksin leffatarjontaa, jotta saisin sen mahdollisimman tyhjäksi ennen elokuussa jatkuvaa NFL-kautta, koska silloin enemmän tai vähemmän menee aika otteluiden katsomiseen ja monet tv-sarjatkin palaavat ruutuun.
Maailmassa on yksinkertaisesti liikaa mitä tehdä, eikä kaikkea voi saada. Aivan samat säännöt pätevät myös rahaan, jopa ihmissuhteisiin. En lähde edes ruotimaan näitä kahta muuta asiaa, sillä tekstiä voisi helposti vuodattaa pienen novellin verran. Riittää, kun ymmärrän itse, että olen ajankäyttöni suhteen ottamalla turpaani, kunnes saan palautettua luonnollisen excel-järjestyksen elämääni ja mahdutettua kalenteriini niin kuntoilun, elokuvat, pelaamisen, kirjoittamisen kun sosialisoinninkin. Ja suunta näyttää vihdoin oikealta. Hyvä niin.
Tarkoituksenani oli myös jurista treenaamisista, tuloksista ja niihin liittyvistä asioista, mutta jätettäköön se omaksi tekstikseen. Samoin myös Tuska-festivaaliviikonlopusta, joka oli maino tapaus sekin, mutta ehkä sekin saa odottaa vuoroaan. Kuten myös matkavalokuvien purkaminen. Tekemistä riittää vielä tuleviksikin päiviksi ennen seuraavaa lomajaksoa.
Loppuun teen jotain poikkeuksellista, ainakin pitkästä aikaa, ja linkitän ulkopuolisen turinoinnin mukaan, nimittäin tekemäni Nummirock-katsauksen tämän vuoden osalta. Lukekoot ken jaksaa.