Verta ja hikeä
Ξ February 5th, 2009 | → 0 Comments | ∇ Liikunta |
Ei sentään kyyneliä, vaikka tumppuihin hieman sattuukin, tai oikeammin kirveltää. Tätä rustatessa pitäisi taas olla jo vaakatasossa vetämässä lepoa lihaksiin, mutta jos nyt kuitenkin lyhykäiset välimuistiinpanot kuun vaihtumisen kunniaksi.
Kuten viimeksi kovin uhosin, sain laittaa tällä kertaa lisää painoja niin kyykkyyn, niskan takaa punnerruksiin kuin hauiskääntöihinkin. Viimeksi mainittujen osalla taisi tulla pieni väärin muistuminen treenikaverilta tai muu aivopieru, sillä tankohan on ilmeisesti vain kymmenkiloinen (hienoja nämä aloittelijan amatöörikämmit huomioineen, eikö?), eikä 15-kiloinen. Toisin sanoen, hauiskäännöt menivät aiemmin 30 kg:lla, ei 35:llä. Toimitus pahoittelee virhettä. Nyt kuitenkin pääsi vääntelemään 15 kg kummassakin päässä eli sillä määrällä mistä aiemmin oli puhettakin. Menihän se, irvistellen 3 x 10 sarjana. Ei tuntunut edes mahdottomalta määrältä vetää nuo kympit, vaikka enemmän ponnisteluita toki vaatikin. Sarjat kuitenkin tuntuivat koukistajissa mukavasti. Herkullista.
Kyykyssä kokeilin 80 kilolla ja yllättävän muikeasti sekin meni, kun ottaa huomioon, että viime viikolla painoja oli kympin verran vähemmän. Ei nyt mikään itsestäänselvyys nuo 4 x 10, mutta sen verran hyvin meni kuitenkin, että lisää täytyy koittaa ensi kerralla, kuten ohjelman ohjeissa pointtina olikin.
Raskaimmaksi osoittautui niskan takaa punnerrus, jota nyt siis tein 30 kg:lla. Ei mennyt 4 x 10 sarjat, ei. Melkein nauratti, sillä vain eka sarja oli täysi, sen jälkeen määrät menivät 9, 8 ja 7. Tällä kertaa myös ojentajissa tuntui, mikä on tietysti aina hieno homma. Eihän alussa mennyt edes tuo 4 x 10 25-kiloisella setillä, joten mitäpä tässä murehtimaan. Enemmän irvistelyä ja hikoilua, niin kyllä se siitä (nyökkäilee hän yksin vakaasti kehitykseensä uskoen).
Niin ja se veri kipuineen kätösiin tuli tietysti säkin hakkaamisesta. Pistin nimittäin viikonloppuna ostamani käsisiteet testiin ja muun treenin lopuksi nuijimaan nahkavastustajaa. Kyllä taas huomaa, vuosien tauon jälikeen, miten erilaiselta tuntuu paukuttaa säkkiä hanskojen sijaan siteillä. Ranteet ovat paremmin tuettu, mistä plussaa, mutta myös rystysiin kohdistuu aivan toisella tavalla vastusta. Niinpä treenin lopuksi vasemman käden sormet/rystyset auki kolmesta kohtaa ja oikeassa taisi olla parista kohtaa verta pinnassa. Otti siis kovemmin kuin uskoinkaan.
Ei mitään vakavaa kuitenkaan, tietystikään, ja tuokin aukeaminen johtunee osittain kovan pakkassään aiheuttamasta ihon kuivumisesta. Rasvaa kätösiin ja eiköhän sillä taas nämäkin pienet urheilunaarmut parane. Vielä kun tuo olkapää paranisi täysin, niin uskaltaisi penkissäkin koittaa isommilla painoilla. Tästä on hyvä jatkaa helmikuuta. Nyt lampaita laskemaan, mars.